keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Mitä mukaan? Lapsen ja aikuisen tavara yhden kannettava

Ehkä kaikkein olennaisin ennen reissua pohdittava asia on pakkaaminen. Mikä on oikeasti tarpeellista, mitä vaatteita mukaan, mitä lapselle, miksi tavaraa ei saa olla liikaa, mikä sitten on liikaa? Herää kysymyksiä "tarvitseeko tätä oikeasti, pärjäänkö ilman tätä, voiko tämän korvata jollakin?".

Henkilökohtaisesti uskon, ettei tähän kysymykseen ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta vaan jokainen reissu on omanlaisena, jokainen reissaaja omanlaisensa. Netistä löytyy paljon pakkauslistoja ohjeeksi,  mutta niissä ei käytännössä koskaan ole otettu huomioon lapsen tavaroita. Jos onkin, yleensä kyse on matkalaukku-lentokone-hotelli -reissusta jolloin pakkaaminen on täysin erilaista kuin reilatessa.

En voisi liikaa korostaa ajatusta "sopivasti on liikaa", tosi vähän on todellisuudessa se ihanne. Lapsen kanssa kuitenkaan ihan kaikesta ei voi tinkiä, itsehän pärjäisi vaikka sillä kuuluisalla passi ja hammasharja -kombolla. Listaan nyt meille olennaisen tärkeitä mukana olleita varusteita:

- kantoreppu (sopivan kokoinen, tutuksi käynyt ja sellainen, jonka likaantuminen ei ole katastrofi), minulla oli taaperokokoinen Tula -reppu, joka oman kokemukseni mukaan ylivoimaisesti meille sopivin reppu, totta puhuen ainoa joka ei ala painaa hartioita, omani ostin Ipanainen -nettikaupasta ja voin lämpimästi suositella :) Taitaa olla heille avautumassa liikekin Helsinkiim, niin pääsee ihan kokeilemaan ja vertailemaan ah niin ihania kuoseja livenä. (ps. Tämä ei ole maksettu mainos, olen ihastunut meidän reppuun ja siksi innolla aina suosittelen niitä :D)

- älypuhelin (KARTAT, lapselle kiiretilanteissa pelejä, mahdollisuus aikataulujen ja hotellien tsekkaamiseen vaikka asemat ja turisti-infot olis menneet jo kiinni)

- kuorivaatteet (oli keli mikä tahansa, näille on tarvetta, ne toimii suojana tuulelta ja sateelta, lämmittävät tehokkaasti viileässä säässä ja iltaisin/varhain aamulla, eivätkä vie paljon tilaa), itse suosin lapselle Molo Kidsin Wake -sadeasuja tai Ticket Outdoorsin ohuita plain rain -pukuja, itselläni oli Haltia mutta jos budjetti ei ole ongelma, kalliimmat Haglöfsit etc. ovat varmasti pienempään tilaan meneviä.

- linkkari (pääasiassa sakset ruokapakkausten avaamiseen, säilyketölkinavaaja, veitsi leivän leikkaamiseen ja voitelemiseen ja jokin terävä tikku kaikken yllättävään, näitä ylläreitä tuli monta, yllättäen en nyt muista yhtäkään esimerkiksi!), laadukas ja ruostumaton on tietysti paras, mutta uskoisin että ihan tavallisellakin yhden reissun pärjää, minulla oli äidiltä lahjaksi saamani simppeli Victorinox ja hyvin on monenmonta reissua pärjätty

- jotakin evästä (kun kaupat onkin yllättävän pyhäpäivän vuoksi kiinni, et muistanut siestaa, eväiden ostoon ei ole aikaa ennen junanlähtöä...), ehdottomasti pieneen tilaan menevää, energiapitoista ja lapselle kelpaavaa; meillä nuo kriteerit täytti erilaiset pähkinä-siemen -patukat. Etenkin carobilla päällystetyt tai taatelipohjaiset, jolloin maku on makea ja energiaa saa nopeasti :)

Siinäpä ne kaikkein olennaisimmat tuli. :) Näistä kaikki on nimenomaan niitä, jotka pitää olla mukana jo Suomesta lähdettäessä. Itse olen tarvinnut noita kaikkia jo ennen rajan ylitystä tai viimeistään ensimmäisten tuntien aikana ja aina niin, ettei olisi mahdollisuutta ostaa niitä paikan päältä.

Muuta tärkeää;
- kopiot passeista
- tukeva ja hyvä käsilaukku/päiväreppu/rahapussi
- mieleiset kengät (tästä lisää myöhemmin)
- muutamia hyviä vaatekappaleita (tästä myös)
- piirustusvälineet
- muutama muovipussi/tiivis pakkauspussi (pyykeille, märille vaatteille, eväille)
- tyhjä kevyt juomapullo (esim. Belgiassa limsa maksoi muistaakseni vajaan euron isolta pullolta,          mutta jos haluaa terveellisemmin reissata, kannattaa täyttää vesipullo aina hotelleilla ja ravintoloiden ym. vessoissa)
- Euroopan junayhteyksien yleiskartta joko paperilla tai tallennettuna puhelimeen (RailDuden on    loistava, itse sain lippua ostaessani VR:n reilioppaan jonka toisella puolella oli laaja ja kattava yhteyskartta, se oli erittäin aktiivisessa käytössä aina, kun suunnitelmia ei ollut etukäteen valmiina)
- lapselle jokin tärkeä pieneen tilaan menevä lelu (meillä oli yksi pehmo unikaveriksi ja yleiseksi matkaseuraksi; VR:n ilves "Olli" oli mukana monessa, sille näytettiin niin Eiffel-tornit ja tuomiokirkot kuin irtipäässeet ilmapallot ja linnunkakatkin, toiseksi leluksi valikoitui laadukas muttei, häviämisriskin vuoksi, kovin tärkeä pikkuauto, myös Legot ja muovailuvaha olivat tärkeitä ja helppoja leluja, molempia lähti mukaan reissun loppupuolella)



Parhaaksi todetut - kantovälineet, rattaat, tavarankuljetus

Mietin pitkään, millä kokoonpanolla lähdemme reilaamaan. Ensimmäisellä reilillä, lapsen ollessa 2.5 -vuotias, mukana oli kantoreppu pikaisiin kantoihin kuten junanvaihdot, kantoliina pitkiin, jopa koko päivän kestäviin kantoihin sekä rinkka selkään. Tällä tuoreemmalla reissulla mukaan lähti vain kantoreppu, tavarat oli taas rinkassa. Molemmilla reissuilla mukana oli lisäksi pienet matkarattaat.

Rinkka selässä oli ehdoton, olen todella tyytyväinen että lopulta päädyin siihen matkalaukun sijaan. Euroopassa junissa on todella hankala liikkua matkalaukun kanssa, etenkin jos sieltä laukusta tarvitsee jotakin kesken junamatkan. Käytävät ovat kapeita, ihmisiä monilla väleillä ihan tuhottoman paljon (Suomessa on junat hyvin harvoin aivan täynnä, tuolla suositut välit ovat aina täynnä) ja matalalattiajunia vain vähän; junaan nouseminen ei helpoimmasta päästä kun jo lapsen nostelu on oma hommansa.

Rattaat olivat minulle myös ehdottomasti tarpeellinen väline, vaikka kotona en rattaita suosikaan. Niiden kanssa liikkuminen on vaikeaa, ärsyttävää ja lisäksi ne on varkaille melko helppo kohde, joten tuovat siinäkin suhteessa lisästressiä. Kuitenkin selkä kiitti joka kerta, kun lapsi jaksoi kävellä ja rinkan sai selästä pois rattaisiin. Tämä on olennainen seikka; tarkista aina ennen reissuun lähtöä että rinkka tosiaan mahtuu rattaisin ja pysyy siinä. Itse suosittelen ottamaan mukaan rinkan ulkopuolelle roikkumaan jonkin venyvän nauhan, esim. mustekalan. Sillä saa nopeasti ja tukevasti rinkan kiinnitettyä rattaisiin. 

Millaiset rattaat ovat reilillä parhaat? Itselleni olennaisen tärkeää oli niiden alaosassa oleva tavarakori. Sinne saa nopeasti ostokset, käsilaukun, eväskassin ja niin edelleen, kun pitää yhtäkkiä vaihtaa junanlaituria kun kuulutetaan että junayhteys on peruttu/siirretty, kun lapselle tulee pissahätä 10min ennen junanlähtöä tai kaadan kahvit (ainoille) kengilleni. Kaikki on todennäköisiä ja toteutuneita skenaarioita. :D

Myös selkänojan makuuasentoon saaminen on hyvä ominaisuus. Vaikka lapsi ei kotona nukkuisi normaalisti päiväunia, reissussa yöunet saattavat jäädä ajoittain tosi lyhyiksi ja päivät olla raskaita. Ainakin omani nukkui miltei päivittäin ainakin pikkuhetkiä. Kun rinkan sai jätettyä hotellille tai asemien tavaransäilytykseen, jätin myös rattaat ja lapsi myös nukkui selässä, mutta muissa tapauksissa rattaissa nukkuminen oli ehdottomasti paras valinta.

Kaikkein tärkeintä rattaissa on se, että ne menevät helposti ja nopeasti todella pieneen tilaan. Vain pitkänomaisesti kasautuvat rattaat ovat junissa toimivia; suorakulmaisessa paketissa olevat eivät mahdu penkkien alle kokonaan ja ovat siten toisten matkustajien tiellä. Niiden kanssa on myös todella hankala liikkua junassa käytäviä pitkin, pitkänomaiset mahtuvat hyvin.

Minun rattaathan lähti mukaan ensimmäisellä reilillä kesken matkan, ostopaikka Gent, Belgia. Löysin mielettömällä tsägällä rattaat, jonka tyyppisiä en vielä tähänkään päivään mennessä ole Suomesta löytäny alle 150€ budjetin. Kaikki tarvitsemani ominaisuudet löytyy; selkänoja makuuasentoon, tavarakori, pieni kuomu ja ennen kaikkea helppo ja nopea kasautuvuus pieneen tilaan. 

Entäs se kantoväline sitten? 1. Jos kroppasi ei ole tottunut kantamiseen, aloita se hyvissä ajoin ennen reissua lyhyillä kantotuokioilla, pidentäen vähitellen useamman tunnin rupeamiin. 2. Valitse sopiva kantoväline tarkkaan; jos olet tottnut kantoliinan käyttäjä, valitse itsellesi mukavin liina mukaan. Jos olet noviisi, testaile erilaisia ergonomisia reppuja ja liinoja sekä sidontoja ennen kuin teet valintasi. Esimerkiksi Kantoliinayhdistyksellä on lainaamoita, joista voi lainata ja kokeila erilaisia kantovälineitä ja saada asiantuntevaa opastusta. Sieltä voi lainata myös vaikka koko reissuun mukaan kantovälineen, jos ei halua omaa ostaa. 3. Älä missään nimessä lähde reissuun ilman kunnollista kantovälinettä. Tulet katumaan sitä. :D

Kantorepuista: Reput ovat erittäin nopeita pukea, joten ne ovat näppäriä kaikissa nopeissa tilanteissa. Kun pitää vaihtaa junaa viidessä minuutissa vieraalla asemalla, kun lapsi nukahtaakin istualtaan ja pitää nousta junasta pois, kun rattaat jäi jumiin, lapsen kengät on kadoksissa ja junasta on noustava. Vastaavaan käyttöön passaa hyvin rengasliina, mutta itse en ole koskaan oppinut pitämään niistä joten en osaa suositella. Todella monet kuitenkin suosivat niitä repun sijasta, joten tämä on puhtaasti mielipidekysymys.

Kantoliinoista: Reissussa pitkä liina on toimiva monissakin tilanteissa; se toimii yöjunissa peittona, päiväunilla peittona ja näkösuojana rattaissa, vilun yllättäessä ratikkaa odotellessa, jopa "talutushihnana" tarvittaessa

Ainoana aikuisena matkustamisen selkeä huono puoli on se, että ihmisellä on vain kaksi kättä. Ne eivät meinaa riittää. Tästä syystä klisee "pakkaa niukasti, ja sitten jätä vielä puolet pakatuista kotiin" pitää todellakin paikkansa. Postaan myöhemmin enemmän pakkamisesta, mutta tämä tosiaan takaa sen, että rinkkaan mahtuu kaikki tarpeellinen oikein hyvin. 

maanantai 1. joulukuuta 2014

Being busy...

Hassua kuinka paljon aikaa saa kulumaan yksinhuoltajan arkeen, lapsen kerhoiluun, yhdistyshommiin, kavereiden lasten hoitamisiin ja muuhun yleiseen. Tuntuu että päivät on olleet aivan täynnä reissusta palattuani. Ensi vuodeksi onkin sitten kaksi uutta yhdistystä lisää, silloin oonkin varmaan jo täystyöllistetty kaikesta vapaaehtoisesta. :D

Nyt vihdoin täällä taas! Lapsi on kerhossa ja istun Coffee Housessa laina-padin kanssa, kuppi kahvia ja yhdistyshommien paperit unohtui kotiin, eli en voi paneutua niihin.

Jätän tämän postauksen selvyyden vuoksi tähän ja aloitan uuden aiheella kantovälineet, rattaat ja tavarankuljetus reilillä!

torstai 16. lokakuuta 2014

Home sweet home

Viimeksi kun reili päättyi, alkoi hirveällä kiireellä uuden asunnon etsintä ja pakkaaminen, homeasunnosta kun piti päästä pois. Nyt asumme siinä tuolloin löytyneessä uudessa kodissa, ja kotiinpaluu tuntui hyvältä. Yksi kaneista vähemmän ja se ahdistaa, mutta itse koti on kyllä. <3 Ei täydellinen, mutta hyvä.


Vietimme siis viimeiset päivät Ruotsissa ystävän luona ja tulimme ihan perinteisesti Tukholmasta Turkuun laivalla. Eilinen päivä meni junaillessa Turusta pohojoseen ja tämä päivä on mennyt lunkisti. :D Täällä on täydellinen sää! Pikkupakkasta ja aurinkoa, tuuletonta (ei itsestäänselvyys rannikkokaupungissa) ja pörröisiä puita. Oli todella hieno matka kotiin ja tänään on lenkkeilty moneen otteeseen. Lapsi on päässyt potkupyöräilemään; siitä jouduttiin keskustelemaan reissussa moneen otteeseen, että miksi potkupyörää ei otettu mukaan...


Palaan asiaan tässä lähiaikoina!

lauantai 11. lokakuuta 2014

Pikapäivitys reissun lopulta

Nettiyhteydet on taas olleet tiukilla! Todellakin asia joka kannattaa tsekata ennen reissua; paljonko oman netin käyttö ulkomailla maksaa. Se olisi superiso helpotus...


Eilen käväistiin Munchenissa, mutta suruilmoitus kotoa nopeutti matkantekoa, yksi meidän kaneista kuoli eilen. Ei ole suurensuuri suru mutta tuli sellainen olo, että turha lorviminen ja seilailu tuntuu turhalta. :) Joten lähdimmekin suoraan Munchenista yöjunalla Kööpenhaminaan. Olemme täällä tässä iltapäivän ja kohtapuoliin lähdemme junalle kohti Etelä-Ruotsia. Jeeee!! Siellä olemme 2-3 päivää ja jatkamme pohjoisen kautta kotiin. Kattotaan... :)


Mutta reissu vedettiinkin siis läpi pikatahiin ja se alkaa olla lopussaan! Iso kiitos teille ketkä olitte mukana :), tällä kertaa aion tosissaan kirjotella lisäinfoa esim. pakkaamisen ym. käytäntöjen suhteen sitten kun on kotiuduttu.


Thank you, danke schön, dank u, grazia ja tack!

torstai 9. lokakuuta 2014

Matka jatkuu...

Gentissä on vietetty nyt kolme kokonaista ja kaksi puolikasta päivää. Teki hyvää olla jossakin (samassa hotellihuoneessa, samassa kaupungissa, tutuissa maisemissa, rutiinit!) pidempään, mutta alkaa kyllä jo junailujalka napsua.

Tapaamamme belgialainen pariskunta vauvoineen osottautui mielettömän hienoksi kohtaamiseksi! Tiistain vietimme heidän laivallaan. Jep, laivallaan. Ovat ostaneet vuonna -50 rakennetun vanhan kuljetusproomun, josta remontoivat asuntoa. Se oli törkeeen siisti! Eilen vietettiin koko ilta heidän kanssaan, kuskasivat meitä Gentin parhaasta ruokapaikasta (vege- ja vegaaniburgereita ja herrrkullisia ranskiksia vegaanimajoneeseilla etc.) hippi-festareille (kaatosateessa hirveä lauma rastapäitä heilumassa <3) ja ihanaan yökahvila-ravintolaan. Lapsi oli aivan innoissaan, täällä ihmiset jotenkin vaan osaavat käyttäytyä hyvin, joten tuntui turvalliselta koko ajan vaikka alkoi olla jo ilta. En nähnyt yhtä ainoata örveltäjää, eikä niitä kuulemma hirveästi olekaan. Pilkun jälkeen varmaan, mutta Suomessa jo alkuillasta. :D



Kuvia en muistanut koko tohinassa ottaa, eikä ehkä olisi ollut kamera-ystävällistäkään koska vettä tuli koko ajan kuin saavista olis kaadettu... Tuossa lapsi "ohjaamassa" laivaa, jonka mekaanista kaksiosaista täysin sähkötöntä moottoria ei kuulemma ihan napinpainalluksella saa käyntiin. :D

Gent on ollut yhtä ihana kuin viimeksikin. Tunnelma täällä on poikkeuksellinen, ja tuli taas sellainen tunne kuin olis kotiin tullut. Ties vaikka joku kesä tultaiskin pidemmäksi aikaa, kunhan nämä uudet tuttavamme saavat laivansa asunto-puolen kuntoon niin alkavat vuokraamaan laivan päädyssä olevaa yksiötä. Saamme kuulemma reilun alennuksen jos tulemme. ;D Hiukan kuvaspämmiä näiltä päiviltä:






Nyt pakkailen kamppeet kasaan; uskomatonta miten ne osaavatkin kulkea pienessä huoneessa levälleen.., ja sitten hetkinen vielä Gentissä nautiskelua ja asemalle ja junaan. Ensin Brysseliin ja sieltä Frankfurtin kautta Muncheniin! Munchenissa näillä näkymin yksi tai kaksi yötä, sitten matka jatkuukin jo Kööpenhaminaan ja jaksamisen mukaan käväisemme Norjassa tai menemme suoraan ystävien luokse Ruotsiin. Mutta nyt siis alkaa todellakin reissu olla loppupuolella jo :)

Moi!

tiistai 7. lokakuuta 2014

Junapuuhaa

Mitä me tehdään esimerkiksi yhdeksän tuntia junassa? Tai 14h.

Useimmiten matkustamme pitkät matkat aina yöjunissa, se on helppoa, mukavaa ja edullista. Hotellit maksaa lähes aina enemmän kuin makuupaikkakaan junassa (se on yleensä halvimmillaan eli 6-hengen hytissä 20-30e, hotellit 40e -->), mutta istumapaikalla matkustaen pääsee vielä selvemmi edullisemmin. Ne maksaa 5-15euroa ja useimmiten matkustusmukavuus ei olennaisesti eroa makuupaikalla matkustamisesta. Joskus jopa mukavampaa, ja minusta tunnelma voittaa kuusnolla ja tunnelma on useimmiten se viimeinen niitti, jonka perusteella teen valintani. ;)

Joskus tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa yöjunissa onkin yllättäin kaikki paikat varattuina tai reittisuunnitelmat muuttuu ja joutuu matkustamaan pitkiä matkoja päivisin.

Avainsana nro. 1 : äiti. Touhuan lapsen kanssa koko ajan. En voi istua kymmenestä tunnista 15 minuuttiakaan katsellen maisemia rauhassa, vaan kontakti lapseen on koko ajan. Meillä on tosi paljon erilaisia leikkejä joita voi puuhata paikoillaan istuen. Niistä lisää kohta. :)

2. Helpoin viihdyttämiskeino on älypuhelimen pelit sekä tietokoneelle valmiiksi tallennetut ohjelmat/pelit. Minun reissukaverin keskittymiskyky ei vaan riitä kovin pitkiin pelihetkiin, eli ne ovat yleensä 5-10 minuutin pätkiä. Enkä haluaisi niitä paljoa tarjoillakaan, joten tämä ok. Lastenohjelmia sen sijaan hän katsoisi enemmänkin, mutta ne aiheuttaa levottomuutta joten joka tapauksessa mieluummin ei. Joillekin lapsille nämä toimivat käsittääkseni tuntikausiksi (ei toki yhteen mittaan), joten vaihtelu on suurta.

3. Syöminen. Pyrin pitämään eväinä kaikkea pientä yksittäin syötävää. On yksi ruoka (yleensä salaatti, koska ei tarvitse lämmitystä ja säilyy melko hyvin lämpimässä), mutta muutoin esim. hedelmä, marjoja, muutama suolakeksi, minipaketti pähkinöitä, pilli-smoothie... Ei ole hyväksi hampaille tuollainen napostelu, mutta toivon että xylitol-pastillit tekevät osuutensa ja toisaalta näitä päiviä ei tosiaan ole usein.

4. Sitten niihin yhteisiin leikkeihin. Laiva on lastattu... on yksi lempijutuista; keksitään erilaisia vesieläimiä/kalalajeja, ajoneuvoja, Afrikan eläimiä, maatilan eläimiä, tuttuja ihmisiä...

Usein valitsemme jonkin junan ikkunasta näkyvän maiseman, ja alamme keksiä tarinaa siihen. "Tuossa talossa asuu joku vanha kiukkuinen ukko" ja toinen jatkaa "ja sillä on kaverina lehmä", ja taas vaihtuu "ja se lehmäkin asuu siellä talossa sisällä".

Maiseman sijasta joskus valitsemme auton ja keksimme keitä siellä matkustaa, mihin he ovat menossa, miksi, miten, ketä tapaamaan, jne.

Laskemme vastaantulevia punaisia autoja, Volkswageneita, sinisiä kotiovia (niitä on kaupunkialueillakin monissa maissa paljon :D), mustia takkeja...

5. Legot. Ehdottomasti paras, ja ainoa, keino saada lapsi puuhaamaan hetki itsekseen. Niillä hän rakentelee jopa 15-30 min pyytäen välissä vain apuja, mutta ei siis kyllästy itsekseen puuhailuun.

6. Piirtely, viivotin!, leikkely. Lapsi rakastaa tehdä viivoja, ja leikata niitä pitkin (minun linkkarissa on terävät mutta lapselle suht turvalliset pienet sakset). Piirtelemme usein yhdessä, joskus teen ääriviivat ja lapsi värittää kuvan, joskus teen "pisteestä pisteeseen" -tehtäviä, sokkeloita, jne. Siis teen lapselle tehtäväkirjojen tehtäviä. Paljon hauskempaa kuin tehdä valmiita, kun voi itse valita teeman. 3-vuotiaan huumoriin uppoaa hyvin "lehmänkakka etsii reittiä lehmän luo" ja niin edelleen.....

7. Lapsi kirjoittaa puhelimella tekstejä, jotka minä luen. Tyyliin "ksmsldpffmdlsosiisosjios", siinä alkaa itseäkin naurattamaan ja ainakin mun pikkureissaaja voisi jatkaa tuota varmaan tunnin verran. :D

8. Kanssamatkustajien kanssa juttelu! Se on lapselle useimmiten tylsää, koska hän ei ymmärrä suurinta osaa englanninkielestä mutta jos sattuu olemaan lapsiseuraa, yllättävän hyvin yleensä yhteinen kieli löytyy ja keksivät hienoja leikkejä.

9. Päiväunet... Normaalisti lapsi ei enää nuku unia, mutta reissaaminen on raskaampaa kuin tavallinen arki, ja pitkät matkat voivat käydä tylsiksi, joten usein torkumme silloin.

10. Ravintolavaunut :) Niissä on yleensä melko kallista, mutta käymme jotakin pientä, esim. teen ja croissantin, syömässä; siitä saa kaivattua vaihtelua omalla paikalla istumiseen.

Tuossa joitakin junassa puuhattavia juttuja. :) Siihen tietysti lisäksi vielä ihan kaikki valmiiksi ostettu/hankittu viihdyke eli lelut, tehtäväkirjat, magneettiset tai tarrasysteemillä toimivat fläppikuvataulut (itse en ole kokenut näitä toimivina, mutta jotkut hehkuttavat joten kannattanee kokeilla), valmiit askartelu-paketit ("tee-se-itse pehmolelu" tai "askartele paperista taittelemalla ym. sammakko"), ja niin ja niin edelleen... Yllättävän paljon aikaa menee myös yleisiin asioihin kuten rinkasta tietyn tavaran etsiminen, vessakäynnit, vaatteidenvaihto, kenkien poisottaminen ja takaisinlaitto, aikataulujen tarkistaminen, konnarin odottaminen ja mahdollisesti saadun lastenlipun tutkiminen.. Lapsi on luovaa tyyppiä ja keksii yleensä erilaisia leikkejä alkaen lattialta löytyneestä puunlehdestä lampunkatkaisijoihin saakka. :)

maanantai 6. lokakuuta 2014

Ups, se eilinen Pariisin marssi taisikin olla homoliittoja ja -adoptioita vastaan... Ei siis mun arvojen mukainen, mutta tosiaan pointti oli joka tapauksessa sen mittakaava; se oli valtavaa. :D
Noniin. :D Pitkästä aikaa netin ääressä! Kirjoittelin ajankulukseni perjantai-iltana yöjunassa tuon edellisen tekstin... Odottelen yleensä yöjunissa että konnari tulee kysymään lippuja, ja alan sitten vasta nukkumaan. Nyt meni tosi kauan että konnari kävi, joten oli tylsää. :D

Wienistä tuossa tulikin jo. Hampuri ei innostanut ollenkaan, joten me siirryttiin lauantaina heti Lyypekkiin (alle tunti junalla ja yhteyksiä kerran tunnissa), joka on ollut jo pitkään sellainen "must visit" -kaupunki mulle. Ja täytti kyllä kaikki odotukset! Vanha kaupunki oli ihana, ei ehkä hirveän eksoottista kun Tallinnan vanha kaupunki naapurissa on hiukan samantyyppinen, mutta hieno se silti oli. Erityisesti pidin siitä, että alue oli aika mäkistä ja kapet kujat vanhojen talojen välissä oli usein jyrkkiä nousuja tai laskuja. Tunnelmallista. :D





Meillä on ollut ihan mieletön tuuri kaupunkien ja säiden kanssa. Tuollakin keli oli loistava, lämpöä about +18 ja puolipilvistä! Ja Lyypekissäkin oli festivaalit, Wienissä oli Flow, täällä omppufestarit. :D Erityisen kivaa oli torille tuotu karuselli, irkkumusiikki-esiintyjät ja breakdance-katutanssijat. Ne oli törkeän taitavia, ei ihan perussettiä. Siellä oli myös tuskistarhaamisen vastustajien standi, aika hienoja maskeerauksia olivat tehneet pukeutuessaan itse turkiseläimiksi... Juttelin pitkään, Saksassa turkistarhaus on ilmeisesti vielä paljon isompi epäeettinen asia kuin Suomessa, missä valvonta on kuitenkin kohtuullista. Jos oikein ymmärsin.





Lyypekki oli siis kaikenkaikkiaan ihana! Käytiin veneajelulla, syötiin jättiannokset aasialaista melkein-ilmaista-ruokaa ja kierreltiin vaan. Iltapäivällä palattiin Hampuriin, ja sielläkin oli kaupunkifestarit. :D Ilmeisesti jotenkin elokuviin liittyvät, en saanut selvää. Ihmisiä oli liikkeellä tajuttomasti (no, lauantai-alkuilta ja vielä erikoisohjelmaa), joten me siirryttiin aika pian odottelemaan asemalle. Se oli harvinaisen järkevä; samassa nipussa oli turisti-info, lipunmyyntipiste ja matkatavaroiden säilytys.

Hampurissa oli muuten LEGO-kauppa ja päästiin itse kokoamaan minifiguureita ja kerättiin pieni purkillinen palikoita! Ikään kuin irtokarkkeja, mutta legoja. :D Taivas! Ja paras viihdyke lapselle tähän asti.



Illalla kohti Pariisia, tällä kertaa makuupaikalla, koska istumapaikat oli varattu. En mielelläni maksa makuupaikasta, koska mielestäni istumapaikat on aivan yhtä mukavia. :D Niissä kun ei miltei koskaan ole koko matkan aikana kaikki paikat täynnä, muistaakseni meillä on aina ollut vain 1-2 ihmistä meidän lisäksi. Tarkoittaa sitä, että jokaiselle on oma "sänky". Mutta tällä kertaa näin. :)

Pariisi oli, no, iso. Metrojärjestelmä oli varmasti kattava ja looginen, mutta itse metrojen sisäänkäynnit olivat huomaamattomia. Aivan tavallisia alikulkukäytävä-portaikkoja, joissa neutraalin värinen M-kirjain. Niitä ei pystynyt bongaamaan kaukaa, joten kävelimme pääasiassa. Askelmittari olisi ollut mielenkiintoinen olla mukana...

Kuten olin etukäteen ajatellut, Pariisi ei ollut mun kaupunki. Liian suuri, liikaa ranskalaisia, liikaa ranskan kieltä (kuulun siihen vähemmistöön, joka ei pidä siitä), liikaa hienostoputiikkeja muttei tavallisille ihmisille paljon mitään. Olisi kai pitänyt tietää mihin sivukaduille siirtyä. :) No, sunnuntai joten miltei kaikki paikat olivat joka tapauksessa kiinni, eikä meillä ole tarkoituskaan reissussa shoppailla.

Ranskassa parlamentissä on menty samaan suuntaan kuin Suomessa: lapsiperheiden tukia ja oikeuksia leikataan. Siellä ilmeisesti huomattavasti rajummin, esimerkiksi toisesta lapsesta ei juuri saa tukia tms. Homopareilla ei oikeutta saada lasta, ja niin edelleen. Satuttiin sen suhteen loistavana päivänä paikalle, että siellä oli juuri mielenosoitus-kulkue aiheesta. Se oli valtava. Siis VALTAVA. Ihmisiä oli varmaan kymmeniätuhansia, desibelit ihan hullun korkealla. :D Hieno kokemus!, Suomessa ei tuollaiseen riittäisi porukkaa.



Eiffel-torni tuli nähtyä, Rodin-museo kierrettyä (oli hienoja!, ja taas kävi tuuri ja sisäänpääsy ilmainen) ja Notre Dame kurkattiin hiukan kauempaa. Illasta hirveällä kiireellä juna-asemalle, missä odotti ylläri.







Junat Brysseliin täynnä. Pari tuntia meni setviessä, lopulta päätin kysyä suoraan junasta ja saatiin lopulta paikka. 30e maksoin siitä tunnista luotijunassa. :D Hullun korkeita nuo lisämaksut Thalys-junissa, mutta päästiinpä lähtemään. Kunnes tuli ilmoitus et on tapahtunut joku onnettomuus, mistä syystä juna ei jatka Gentiin asti. Ei muuta kuin uutta yhteyttä tsekkaamaan, onneksi sellainen lähtikin 15minuutin päästä.

Se oli oikeasti aivan mieletön tuuri!, koska jouduin kysymään tietä laiturille toiselta matkustajalta. Hän sanoi heti, että hekin ovat tulossa Gentiin joten mennään samaa matkaa. Asiat johti toiseen, ja lopulta sen alle tunnin matkan jälkeen saimme kutsun heidän asuntolaivaan sohvasurffaamaan ja vietämme tänään päivän heidän kanssaan. :D Nuori pariskunta ja 1-vuotias lapsi, samanlaisia arvoja kuin minulla ja tosi sydämellisiä tyyppejä. JES! Nyt siis kuitenkin edelliseltä reissulta tutussa hotellissa tämä edellinen yö.

Tulipa pitkä kirjoitus tällä kertaa. Nyt on tarkoitus olla Gentissä muutama päivä, täältä ehkä Muncheniin jos siellä majoitus sohvasurffaten edellisreissulta tutussa perheessä onnistuu. :) Katsotaan, budjetti vaan alkaa olla aika lailla lopussa...

Ollaan oltu reissussa vasta kuusi päivää, eli alle puolet suunnitellusta kokonaismäärästä, mutta alkaa miltei jo riittämään. :D Ekä ihme; kuuteen päivään mahtuu viisi maata (Italia, Itävalta, Saksa, Ranska ja Belgia) ja seitsemän kaupunkia (Rooma, Wien, Hampuri, Lyypekki, Bryssel ja Gent) ja vain kaksi yötä hotellissa. Mutta jospa tämä tästä, ja jos jostakin keksisi lisää rahaakin niin saisi reissua venytettyä. Tosin jos täällä sohvasurffaamme, samoin Munchenissä, ja siirrymme ystävälle Ruotsiin, niin majoituksiin ei yöjunia lukuunottamatta menisi enää rahaa. Katsotaan, katsotaan... :)

Nyt pakkaamaan ja check-out!
Tämä siis kirjoitettu pe-illalla. Perjantain olimme vielä Wienissä, lauantai meni Hampurissa ja Lyypekissä.

Yöjunassa Wienistä Hampuriin... Wien oli iso yllätys! Oli oikeastaan kolmas kerta kun siellä kävin, mutta vasta nyt innostuin. Kuten muutkin suurkaupungit, se oli liian iso eikä siksi tullut (tai tuskin koskaan tuleekaan) sydämenkaupungiksi. Siellä oli jotkin suuret festivaalit, olisko ollut Flow tjsp, ja tunnelma oli loistava! Joka kadunkulmassa tuntui olevan jotain; katusoittajia ja -esiintyjiä, yhdessä puistossa uusia wieniläisiä rock-, punk- ja alternative-bändejä esiintymässä, toisessa rastapäät tekemässä lapsille jätti-saippuakuplia (pikkureissaaja sai kokeilla myös ja oli supercoolia, niinku täällä sanotaan, ja niinku Krista Siegfrieds sanoo), ja niin edelleen.



Me saatiin tosi hyvä tarjous hotellista, koska siellä oli yksi huone jossa lämmitys rikki. Öö, päivisin +20 astetta ja öisinkin varmaan +15, ei pahemmin haitannut. :D Tähän mennessä kaikista hotelleista joissa olen majoittunut, tässä oli ylivoimaisesti paras henkilökunta. Erinomaista asiakaslähtöisyyttä koko ajan! Aamupala oli myös superi, ei mitään leipää, keittokinkkua ja jugurttia vaan kaikenlaisia kasviksia ja hedelmiä, munia&pekonia, kolmea juustoa hilloineen, kuohuviiniäkin oli laitettu. :D

Noniin, jospa se ruoista... Ei sittenkään! Me käytiin päivällisellä myös reissujeni tähän asti parhaassa raflassa. 8€ maksoi 5kpl valtavia törkeen herkullisia falafelejä, isot kasat viittä eri vielä törkeemmän hehkullisia hummuksia ja vasta leivottu arabialaistyyppinen leipä. Kaikki luomua, paistorasvana kookosöljy ja eko-sertifikaatteja muutenkin toiminnasta (esim. kierrättävät, ekopesuaineet, jne.). Ei paha... :D Lisäksi mieltä lämmittävää oli se, että näin löytyi ensimmäinen vegaaninen ruoka joka oli lapsestakin niin hyvää, että melkein tapeltiin viimeisestä falafelistä. Hän kysyikin heti, että voidaanko kotona heti tehdä hummusta ja palapeliä. :D

Wienissä yhdistyi mutkattomasti sellainen hienostotyyli (oli mm. Ferrarin liike, langanlaihoja nuoria naisia turkeissa ja koroissa, paljon timanttiliikkeitä ja viiden tähden hotelleja) ja tosi boheemi meininki. Jälkimmäinen oli tietty mun mieleen, ja kohtaamisia olikin paljon... Sain mm. kutsun paikallisen vasemmistoporukan illanviettoon, numeroja vaihdettiin yhden Wienissä opiskelevan äiti-ihmisen kanssa (tuli juttua kantoliinoista ja siitä se sitten lähti :D) ja olipa vielä pitkä keskustelu elämäntapa-kodittoman kanssa.




Nyt, perjantai-iltana, ollaan matkalla Hampuriin. Piti keksiä yöjuna-reittejä, hotellit on viikonloppuisin niin huimissa hinnoissa. :D En haluaisi tinkiä niiden sijainnista, lapsen ja kanssa keskustan tuntumassa on ylivoimaisesti mukavinta olla. Ja kalleinta...

Jos tykkään Hampurista, vietämme päivän siellä. Jos en, siirrymme naapuriin Lyypekkiin, siitä en varmaan voi olla pitämättä. :D Illalla sitten Berliiniin ja yöjunaan, silloin suuntana Pariisi! Olen vannonut etten matkusta Pariisiin, joten syön sanani... Kuulin hiukan ennen reilille lähtöä, että siellä on Rodin-museo ja tuli olo, että sinne on pakko lähteä. Rodin on A.S. Byattin kirjassa Lasten kirja melko keskeinen hahmo. Tai hänen työnsä siis :) En yleensä oikein osaa katsoa veistoksia (tai muutakaan taidetta), mutta Rodinin kohdalla silmät aukesi kun kirjassa kuvailtiin töitä niin tarkasti.

Sunnuntai menee siis Pariisissa ja illaksi lähdemme Gentiin (iihääkjeejeejeeuuiikjepujeees <3). Siellä kaksi tai kolme päivää ja sitten alkaakin hidas kotimatka. Pysähdymme päiväksi Kööpenhaminaan (lapselle jäi viime reililtä ikävä Kansallismuseon lastenpuolelle ja "lohikäärme"-leikkipuistoon, joten toki käymme visiitillä) ja jos matkapäiviä on jäljellä, käymme Norjassa maisemavisiitillä. Jos ei ole, suunta suoraan Etelä-Ruotsiin ystävän luokse. :) Siellä olemme ennalta määrittämättömän ajan ja palailemme Suomeen.

Minusta alustava reittisuunnitelma kuulostaa megahyvältä, oon aivan innoissani siitä! :D Taas kerran tuli todistetuksi se, ettei etukäteen ihan oikeasti tarvitse suunnitella... Olen tyytyväinen, että ensimmäisellä reilillä suurin osa reiteistä oli suunniteltu ja hotellit varattu etukäteen ja sitä suosittelen muillekin ensikertalaisillle. Etenkin jos budjetti on alle 50€/vrk. Mutta jo toisella kertaa moni asia on tuttua ja siten meno on jouhevampaa. :)

torstai 2. lokakuuta 2014

Tunnelmia ensimmäiseltä yöjunamatkalta...

 (tämä siis edelliseltä yöltä Rooma-Wien -yöjunasta)

Tuuri ei voi paremmaksi käydä. Meidän loossissa (6hlö) oli meidän saapuessa viisi henkilö, joista jokainen lähti ensimmäisellä asemalla, eli saimme olla kahdestaan. Rättiväsynyt pikkureissaaja nukahti muutamassa minuutissa rinnalle ja pehmolelu Onni Orava kainalossa. Hän sai sen viime reilin ensimmäisellä junamatkalla (Helsinki-Turku) ja päätettiin ottaa se mukaan tälläkin kertaa. Niitä kun saa VR:n ravintolavaunusta tarvittaessa uuden, tärkeintä pehmoa Söpöä ei saa mistään... En halunnut ottaa riskiä. :)

Nyt kymmeneltä, Firenzestä saatiin seuraa. Itävaltalainen äiti ja lapsi, samanikäinen kuin tuo minun. :) Puhuu hyvää englantia!, eli minulle reilin ekat varsinaiset juttuhetket. Viime reilillä englannin huono osaaminen yllätti juurikin esim. Itävallassa, sitä vain olettaa kun Suomessa melkein kaikki puhuu vähintään jotakin, käytännössä kaikki nuoremmat suht sujuvasti.



Yöjunat istumapaikalla Euroopassa on minusta yksi reilin parhaita anteja. Näissä on aina ollut todella leppoisa ja rauhallinen tunnelma, junat olleet aina siistejä, lämpimiä (tai tarvittaessa viileitä :D) ja yllättävän hiljaisiakin. Kohtaamiset on jotakin megaluokkaa, täällä kun ei ole muuta tekemistä kuin jutella tai nukkua. Pimeää, ei verkkoa eikä saa meluta. :D

Tämä nyt tällaisena yhtenä hetkenä kirjoitettuna pätkänä, päivitän blogiin varmasti vasta jälkikäteen. Ehkä huomenna Wienin lentokentältä, jos siellä avoin wifi. :)

Jo Wienissä asti!

Päivitys reissun kulusta: laskeuduttiin Roomaan Fiumcinon kentälle. Oli muuten ehkä lapsiystävällisin lentokenttä jossa olen käynyt; oli ihan kunnon leikkipaikka (tyyliin minikokoinen HopLop) ja paljon siistejä isoja vessoja erikseen lapsiperheille.

Meidän tavarat oli ensin kadoksissa, sekä rattaat että rinkka kulkivat erikoismatkatavaroissa kokonsa vuoksi, mutta eivät tulleet muiden lennolla olleiden kanssa samaan aikaan... Onneksi löytyivät lopulta kunnossa, en osaa yhtään sanoa miksi olivat menneet eri paikkaan. Lentokentällä palvelu oli surkeaa ja siten ensikosketus roomalaisten kanssa huono.

Junalla keskustaan. Ensivaikutelmia oli: tupakointia sisätiloissa yök, tuhottomasti autoja ja pakokaasua yök, roskapusseja ympäriinsä ja niiden haju helteessä yök, ihmiset tunkivat, autoilijat ei tehneet koskaan tietä, kerjäläisiä ja epäluotettavan oloisia tyyppejä myymässä krääsää ja tunkemassa iholle.












Mielikuva ei hirveästi muuttunut päivän mittaan. :( Etenkin autojen määrä oli ihan liikaa, ilma oli tukahduttava kun sääkin oli kuuma mutta sadetta ennen tosi kostea ja painostava. Iltapäivällä kastuttiin litimäriksi, mutta sade loppui pian ja kuivuttiinkin nopeasti. Siitä ilma raikastui olennaisesti, onneksi! Päätin kuitenkin, että emme jää Roomaan yöksi (turisti-infossa eivät suostuneet kertoa infoa hotelleista, enkä löytänyt kuin hotspot-nettipaikkoja eikä onnistunut minun puhelimella).

Tästä syystä otin pikaversion ja käytiin sightseeing-bussilla kierros, niin ehdittiin nähdä kaikki the nähtävyydet. Sieltä käsin liikennekään ei häirinnyt ja näin Rooman viehättävän puolen. Mielettömän upeita rakennuksia, ihan oikeasti oikeasti vanhoja, raunioita ja yksittäisiä rapistuneita pylväitä siellä täällä. Todella paljon vihreää; puistoja, kattopuutarhoja, pensaita ja isoja nahkealehtisiä puita. Kadun varressa hedelmäpuita; lapselle oli tietysti elämys nähdä oikeita appelsiineja ja sitruunoita bussin kyydistä. :D Olin ajatellut, että Colosseum ei juurikaan kosketa, mutta erehdyin. Se oli ehkä ensimmäinen iso kuuluisa nähtävyys joka todella iski. Mielettömän kokoinen, jotakin mykistävää siinä oli...












Italialainen pizza oli loistavaa (tuoretta rukolaa ja puhvelimozzarellaa päällä!), mutta jäätelö vielä parempaa. En ole mikään jätski-ihminen, mutta noita olisin voinut syödä vaikka kuinka monta palloa. :D Lapsi tapansa mukaan nautti jäskistä myös kovasti.

Nyt siis olemme Wienissä! Olin ajatellut viipyä täällä vain päivän, mutta jäätiinkin yöksi kun löytyi puoliksi sattumalta hyvä hotelli ja kaupunki on kyllä muutenkin mukava. Turhan suuri tämäkin, mutta helsinkimaisella tavalla siisti ja turvallisen oloinen. Ja ihmiset on olleet superystävällisiä!

Palailemisiin!

tiistai 30. syyskuuta 2014

Nyt lennetään!

Tänään on ollut jännittävä aamu... Illalla oltiin kahdeksan maissa ystävän luona Helsingissä ja jo kuudelta aamulla bussissa matkalla kohti lentokenttää. Helsinki-Vantaa on kyllä loistava kenttä, mikään ei tökkinyt ja palvelu oli loistavaa. :) Tässä koneessa istuessani en silti voi suositella lentomatkustamista kenellekään... Tietysti ekoasiat ovat oma juttunsa, mutta matkustusmukavuus on aivan eri luokkaa kuin junissa. Lapsi hermostuu kun ei saa liikkua, liikematkustajat haluavat täyttä hiljaisuutta, kuumakin on. On tämä silti tietysti korvaamatonta kun ajankäyttöä ajattelee; valitsenko 3h30min lentäen vai 3-4vrk junissa.. Eli tällä kertaa hyvä valinta, jatkossa pyrin edelleen välttämään. :D

Roomassa säätiedotus on muuttunut ja näyttää nyt sadetta ja ukkosta. Toisaalta mukavampi ehkä niin kuin +28 lämpöä. :D

Nyt en siis pääse välttämättä päivittämään kovin useasti, riippuu täysin hotellien wifistä ja aikatauluista. :)

Näillä näkymin Roomassa yksi yö ja huomenillalla yöjunalla Sloveniaan tai Wieniin...

maanantai 29. syyskuuta 2014

Mun mielestä reili pitää aloittaa syömällä hyvin, jatkon ruokailuista kun ei juurikaan ole tietoa. Lapsi halusi kerhoilla vielä tänään, joten meitsi hengaa pari tuntia Coffee Housessa. :D Viking Linen buffettiin on hiukan kaiho, mutta toivottavasti se laantuu näillä eväillä ja unelmoimalla roomalaisesta pastasta ja jäätelöstä.




Hain eilen itselleni vihdoin uuden älypuhelimen, edellinen meni rikki jo kuukausia sitten. Tällä ei saakaan lisättyä kuvia tänne bloggeriin. :( Täytyy hiukan tutkia asiaa, jospa se jotenkin onnistuisi...


Tilanne nyt siis tämä: lapsi (jolle pitäisi muuten keksiä jokin lempinimi, omalla nimellä en bloggaa hänestä... saa vinkata jos tulee mieleen jokin kuvaava!) on kerhossa klo 11 saakka, minä ottamassa viimeisen rennon hetken seuraavaan kolmeen viikkoon. Klo 12 lähtee juna kohti Helsinkiä ja aamulla aikaisin kutsuu Helsinki-Vantaa.


Huh, nyt se alkaa....

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Ou nou, lentoliput varattu!

Päätin lopulta että me lennetään. Suomesta kestää minimissään kolme vuorokautta päästä jonnekin järkevään paikkaan Euroopassa, ja se kolme päivää on melko suuri haukkaus reilikortista ja tarkoittaa myös kolmea majoitusta/laivamatkaa/yöjunaa. Takaisin päin tulemme sitten perinteisesti junalla. :)

Ensimmäinen kohteemme oooon, tättärättärätäääääääää....... ROOMA! Sinne oli melko edullisia lentolippuja tarjolla, lentomatka on kohtuullinen. Sääkin näytti tämänhetkisen tiedotuksen mukaan mukavalta (aurinkoa ja +24 lämmintä). Kaikki tiet vievät Roomaan, mutta ne vievät myös sieltä pois. ;) Roomasta on siis erittäin hyvät jatkoyhteydet.

Olen todella huonosti valmistautunut ja lähtöpäivän lähestyminen tuli shokkina, joten nyt laitan aivot sauhuamaan ja siirryn reittikarttojen, aikataulujen, booking.comin ja couchsurfing.comin pariin.

Kiteytettynä: JEEEEEEEEEEEEE!!

perjantai 19. syyskuuta 2014

Reissuunlähtö venyyyy....

Täällä on reissuunlähtö venynyt venymistään kun budjetti ei venykään tarpeeksi. ;) Olemme nyt myös kohta neljättä viikkoa sairaana, joten ajankohtaa onkin hyvä siirtää.

Näillä näkymin lähdemme lokakuun 4. tai 5. päivä ja reittisuunnitelma saattaa muuttua radikaalisti. Lentokone-vastustuksestani huolimatta saatamme lentää ensin Espanjaan ja jatkaa sieltä hitaasti kohti pohjoista. Reitille osuisi loistavasti Ranska (maisemat, vuoria ja linnoja), Belgia (Gent tietysti), Saksa (Munchen, Lyypekki), Kööpenhamina ja Etelä-Ruotsissa asuu lapsen kummi. Sieltä jatkaisimme näillä näkymin Norjan (maisemat) kautta kotiin. Toisaalta haluaisin kulkea laivalla jompaan kumpaan suuntaan, me molemmat pidetään siitä :)

Jännää, lähtöön ei enää välttämättä kahtakaan viikkoa ja suunnitelmat vielä totaalisen kesken... Tällä kertaa suurena etuna tietysti kokemus ensimmäiseltä reissulta, kaikki tarvikkeet on hankittuna ja pakkaaminen hallussa. Päätin ottaa asenteeksi sen, että lähdemme kun lähdemme, reissun kesto ja yöpymisten laatu (hotellit, hostellit, yöjunat, sohvasurffaus) riippuvat sitten sen hetken budjetista. Ei turhaa stressiä :)

Tämä vain tällaisena väliaikatiedotteena, kohta pitäisi alkaa todenteolla taas kirjoittamaan fiiliksiä ennen lähtöä. ;) Mukavaa et ootte mukana!

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Reppu vai liina, rinkka vai matkalaukku, entä rattaat??

Viimeksi lähdin reissuun varustuksella matkarattaat, rinkka, kantoliina ja kantoreppu. Se oli toimiva kombo pienemmän lapsen kanssa; reppuun nakkasin hänet aina kun piti nopeasti esimerkiksi asemilla vaihtaa junaa. Selässä kannoin pitkällä liinalla päiväreissut, päiväunien aikaan ja iltakävelyillä hän nukkui rattaissa. Ja lapsi siis etukyydissä, rinkka selässä.

Mutta nyt hänellä on ikää jo lähes neljä vuotta, kiloja on tullut useampi lisää (siis lapselle, kröhöm...) ja pituuttakin reippaasti. En jaksa millään kantaa häntä edessä enää useampaa tuntia, joten ainoa vaihtoehto on joko lapsen kulkea selässä, tai rattaissa.

Ostin meille keväällä hienon uuden repun, taaperokokoisen Tulan (http://www.ipanainen.fi/fi/shop/ipanainen/kantoreput), ja sillä kelpaa kantaa. Kantotuntuma on parempi kuin yhdessäkään aiemmin kokeilemassani kantorepussa, tai normaalissa repussa/rinkassa. :) Se lähtee aivan varmasti mukaan!, pitkää kantoliinaa en ota. Tuolla repulla kannan yhtä hyvin koko päivän selässä, kuin liinallakin, mutta reppu on junassa näppärämpi. Molempia ei kannata roudata.

Viime reilillä Gentistä ostamani matkarattaat on olleet edelleen satunnaisessa käytössä, ja uskonpa että ne lähtevät tälläkin kertaa maailmalle mukaan. Lapsi ei mahdu oikein nukkumaan niihin, mutta jos selkä väsyy niin istua pystyy. Ja tavarankuljetuskärryinä ovat loistavat. Ne maksoi 40e tjsp, ja ovat jo hintansa tienanneet, joten jätän ne jonnekin matkan varrelle jos kyllästyn lykkäämään niitä.

Mutta sitten se suurin pohdinnanaihe. Rinkka vai matkalaukku? En ole päässyt vielä varmuuteen, joten listaanpa niiden miinuksia ja plussia.

Rinkka:
+ sen saa pois käsistä, selkään, kiireisissä junanvaihdoissa ihana ominaisuus
+ siinä on helposti ulottuvilla olevia taskuja, joista yhteen jemmata viihdykkeet, yhteen eväät, jne.
+ reppureissaajan tunnelma, ja se jos jokin on tärkeä :D
- en pysty kantamaan lasta ja rinkkaa samaan aikaan, mutta lapsi ei vielä kävele pitkiä matkoja, enkä halua työntää lasta huterissa rattaissa mukulakivillä kymmentä metriä enempää
- käy pidemmän päälle selälle raskaaksi, jos päivät kannan lasta, siirtymiset rinkkaa
- lentäminen edullisesti ei onnistu, ei mahdu käsimatkatavaroihin

Matkalaukku:
+ selkä ei kärsi, mikä on yksi olennaisimmista asioista yksin reilatessa, että kroppa kestää
+ pakkaaminen ja tavaroiden hallinta on helpompaa (olen hiukan neuroottinen järjestyksen suhteen, enkä nauti siitä miten tavarat sekoittuvat rinkassa...) ja siis nopeampaa
+ junassa ja hotelleissa helpompi laittaa penkin alle/kaappiin/matkatavaratilaan, ei meinaan ollut mukava tunkea pullottavaa rinkkaa niihin
+ saa fiksusti kiinni rattaisiin, eli lapsen ollessa selässä, tuo pysyy rattaissa paremmin kuin rinkka
- junanvaihdoissa hankalampi, kun ei saa molempia käsiä vapaaksi
- suurempi riski että tulee varastetuksi, kun ei ole minussa kiinni
- tunnelma kärsii selvästi ;D

Aika tasaisia nuo tuntuu olevan. Saattaapi olla, että päätän asian kuitenkin vasta viime hetkellä. Edellisellä reilillä pakkasin muistaakseni kolme tuntia ennen lähtöä, saas nähdä kuin nyt käy.


Mitä mieltä te olette?

tiistai 19. elokuuta 2014

Uutta reissua pukkaa...

Hiiohoi ja moi!

Aika kauan on kulunut siitä, kun viimeksi olen postauksen tehnyt. Ajatus oli kirjoittaa vielä tiivistettynä vinkkejä lapsen kanssa reilaamiseen, mutta se jäi, koska vain muutama viikko kotiinpaluun jälkeen meillä oli vastassa muutto. Uuteen kaupunkiin tutustuminen vei aikansa, ja sitten reilijutut jo unohtui. 

Mutta nyt on uusi ääni kellossa taas. Muutaman viikon päästä lähdemme taas, samalla kokoonpanolla eli minä ja lapsi (marraskuussa jo neljä vuotta!), reilaamaan. HUH! Tällä(kin) kertaa blogin tarkoitus on toimia helppona infoväylänä tutuille, missä mennään ja mitkä fiilikset. Tietysti olen mielissäni jos joku ei-tuttukin tänne eksyy, saa vinkkejä tai tsemppiä lapsen kanssa junamatkailuun.

Aikataulu on vielä auki, reittisuunnitelmat on auki, budjetti on tosi auki... Varmaa on vain lähtö, en tiedä mihin tai milloin se tapahtuu. :D

Tunnelmia; reilikarttoja, raidudea, keskustelupalstoja, nettisanakirjoja, aikatauluja, hostelleja, ilahduttavia uusia kohteita, malttamattomuutta, turhautumista kaikkeen suunnitteluun, ennen kaikkea ylitsepursuavaa intoa. Jeeeees!

 Alustavaa reittisuunnitelmaa:

lento Budapestiin, josta yöpymisen jälkeen aamusta Wieniin, josta taas suoraan

Ljubljanaan (kyllä, viime reililläkin, mutta jäi ikävä!), jossa 2-3 yötä ja

Venetsian kautta (muutaman tunnin junanvaihto siellä, eli pikainen kaupunkiintutustuminen järjestyy)

lämpimän sään sattuessa Italiaan Riminiin rannalle, kylmällä kelillä Garda-järvelle (2-3 yötä),

Koillis-Ranskaan Nancyyn (huhutaan macaron-leivosten kotikaupungiksi!) (2 yötä),

sieltä paahdetaan Belgiaan Gentiin, kohteeseen jota ikävöin eniten, ja odotan vimmalla (3-5 yötä),

jos aikaa jää, piipahdetaan Lyypekissä, jos ei niin suoraan

Kööpenhaminaan (aamujunalla perillä, päivä siellä ja illalla matka jatkuu, kalliiden majoitusten vuoksi ei yövytä), koska lapsi sen sijaan ikävöi edelleen "lohikäärmepuistoa" ja "laivamuseota" :)

Loppumatka jää tuntemattomaksi, mutta käymme toivottavasti mun ystävän ja lapsen kummin luona eteläisemmässä Ruotsissa, jos reilipassissa on päiviä/aikaa, ja jaksamistakin on, noustaan Suomeen pohjoista reittiä ja mielellään Norjan kautta. Jos ei, joko Tukholma - Luulaja yöjuna ja Kemin läpi kotiin. Tai laivalla Tukholmasta Suomeen ja VR:llä kotiin. :)

Nyt nukkumaan, toivottavasti moni lähtee taas seuraamaan meidän reissua!